keskiviikko 28. tammikuuta 2009

Suoraa lähetystä

Talossamme, joka voittaisi äänieristyksen maailmanmestaruuden koska tahansa, pysyy mainiosti perillä naapureiden elämästä. Kuuluvuus on hyvä ja eri taajuuksilla toimivat asukkaat lähettävät varsin monipuolista ohjelmaa. Kun vielä lähetys on suora, kuulijalla ei pitäisi olla mitään valittamista.

Kanava 1 on alkanut välittää pelkkää lastenohjelmaa muutama kuukausi sitten. Laulua, toistavaa lapsille suunnattua äänivallia ja totuuspohjaista dokumenttia välittyy aamusta iltaan. Aivan selvää ei ole kuka on pääosassa, sillä hänen nimensä lausutaan useimmiten voimakkaasti lässyttäen. Kanava on silti hyvin ihmisystävällinen ja lämminhenkinen. Taustakuuntelemiseksi tenttiinluvulle sitä en suosittele, ja positiivisuudellaan se aiheuttaa toisinaan vahvoja aggressioita. Tällöin on hyvä siirtyä (ja nyt tarkoitan nimenomaan siirtyä fyysisesti, vaihtaa huonetta) Kanavalle 2.

Kanava 2 tarjoaa vahvaa parisuhdedraamaa vuorokauden ympäri. Suosituimmat lähetysajat ovat myöhäisaamupäivä ja ilta. Toisinaan lähetetään välipalaksi myös ruokaohjelmia. Kanava esittää realistisesti parisuhteen valoisat ja pimeät puolet; tapaukset, joita muistellaan keinutuolissa vanhuuden päivinä, ja hetket, jotka mielellään unohtaisi ikiajoiksi. Voimakkaiden kohtausten takia kanavaa ei suositella alle 15-vuotiaille.

Entä Kanava 3? Olen ehkä jäävi kuvaamaan sen tuottamaa sisältöä, mutta tuskin liikun kaukana totuudesta jos väitän sen keskittyvän komediaan. Henkilöhahmot ovat liikuttavan huvittavia ja heidän elämänkohtalonsa välillä jopa surkuhupaisia. Nauruterapiaa lähetetään kausiluontoisesti, kiivaita debatteja säännöllisemmin. Kanavan vahvuudeksi mainitsisin inhimilliset lähetysajat ja ohjelmasisällön niukkuuden.

Onhan tässä aparaatissa tietysti joitain huonojakin puolia. Vaimennusnäppäin on rikki ja äänenvoimakkuudensäädinkin jumittunut. Joskus kaksi kanavaa kuuluu päällekkäin. Toisinaan kaipaisi myös laadukkaampaa ohjelmaa, mutta olen vähän laiska antamaan palautetta.